Hands Burger

Jolloti jolloti!! Kerronpa teille nyt viime aikoina käsillä olleista ajoista epäkronologisessa järjestyksessä.

Aloittaen siitä tärkeimmästä eli Nyanko-senseistä!! Nyanko-sensei on siis ylipainoisen kissan hahmossa liikuskeleva juopotteluun ja ylensyöntiin taipuvainen henkiolento ja kyaaaaa kawaiiiii -tunteideni kohde. Tässä Nyanko-sensei elementissään:


Täällä on jatkuvasti kaupoissa käynnissä erilaisia keräilyesinearvontoja. Niistä ajankohtaisimpana Family Martin Nyanko-sensei-arvonta!! Toverini oli kuullu vihiä, että jotkut Family Martit myy arpoja jo päivää ennen virallista myyntipäivää. Siispä lähdimme keskellä yötä koluamaan läpi Yamagatan Famima-tarjontaa. Kaksi tuntia, kuus Family Martia ja 1800 jeniä myöhemmin kello kolme yöllä puristin vihdoin toisessa kädessäni biirua ja toisessa pehmoisaa Nyanko-senseitä (ja Nyanko-käsipyyhettä ja Nyanko-kansiota jotka myös voitin siinä rytäkässä).


Jihuuuuuuuuu!!!

Olen myös löytänyt uuden lempimestan Yamagatasta: Hands Burger! Se on Mosburgerista itsenäistyny hampurilaispaikka, jossa jokainen burgeri ja pihvi tehdään käsityönä. Jos eksytte Yamagataan niin muistakaa Hanzu Baagaa. Se on myös merkityksellinen paikka elämässäni, sillä perustimme siellä toverini kanssa manzai-duon (manzai = japanilainen stand up). Moon Hands ja toverini Burger. Yhdessä olemme Hands Burger. Vitsit ovat vielä vähissä, mutta ainakin alotamme aktimme niin että minä sanon ohanzu ja toverini konbaagaa. (Japanirajoitteisille: ohayou on japaniksi huomenta ja konbanwa iltaa ja mulla kuulemma synnynnäinen lahja japanilaisiin puujalkavitseihin.)

Tuli myös väännettyä pitkästä aikaa muutamat riskit takoyakit (muutamalla tarkoitan 60 kappaletta). Mustakalan toverini pyydysti ja teurasti omin kätösin (minä internetissä ulkoileva löllö olen sujahtanut täällä touhokulaisten eräjormien pariin) joten melko luomua oli.


Warabimochiakin oli tarjolla:

Jotain tollasta hiekan ja jauhon ja liisterin sekoitukselta tuntuvaa kesäherkkua se oli. Kaikenlaista oon tässä vuoden aikana suuhuni pistäny. Nattou (mätä soijapapulima), siankorva, meduusa, kanan maksa ja rustokudos vartaassa ovat kuuluneet menyyni. Inhokkini on ehkä ollu raaka boniitti, joka maistuu vereltä.

Tänään kävin virastossa hoitamassa bisneksiä. Lomakkeessa kysyttiin, millä oon elättäny itteni Japanissa. Sanoin että no Monkashoun apurahallahan minä. Virkailija sano että kirjota se siihen. Lollahtelin että mikäs se apurahan eka kanji nyt olikaan ja vuodatin pinteisen hikitipan. Justhan mä pääsin JLPT:n läpi enkä siltikään osaa tosipaikan tullen edes vaivaista sanaa kirjottaa. Vaan onnekseni ja ihmetyksekseni virkailijat eivät myöskään muistaneet kyseistä merkkiä. Lopulta yks lähti sitä tarkistamaan, mutta ehdin sillä välin jo luntata kännykän tekstinsyötöstä. Että tämmönen kirjotusjärjestelmä täällä.

Nyt pitää kiitää kohti Yamagatan kylänraittia ja nomikaita joten loput kerron jälleen ensi kerralla!!

Lopuksi keskustelu, jonka voisin vaikka tatuoida itseeni (situaatio oli sellanen että mulla oli vaihteeksi ongelmia kengän laittamisessa): Toveri: Shiiri-san hontoni ohimesan da na Siiri: Chigau yo. Shougaisha da mon. Toveri: Hai hai. Shouganaisha.