Sendai

Käytiin sunnuntaina Sendaissa. Sinne ajaa bussilla täältä tunnissa. Oli polttava helle vaikka kello oli vasta kymmenen aamulla ja mummot kyykisteli riisipellossa ja apinavaara-kyltit vilisi tienposkessa.


Pokecenter. <3______<3 Tykkään pokemoneista. Tykkään myös taiteesta. Sitä katselin Miyagin taidemuseossa. Mut liekehdin kyllä enemmän tästä museon takapihasta ku siitä varsinaisesta pronssinäyttelystä.

Sendaissa asuu yli miljoona tyyppiä, mutta se on melko vihreä japanilaiseksi suurkaupungiksi. Sen lempinimi onkin Mori no miyako (Puiden kaupunki). Ton museon ympäristökin muistutti enemmän länsihelsinkiläistä lähiötä ku kasaa erikokoisia laatikoita. Museon takapihalla kuohui koski ja bussipysäkin pusikossa oli meneillään jotku sammakkojen soidinmenot.


Toi kivirykelmä keskellä riisipeltoa on hautausmaa.


Yamagata tadaima. ♥

Mun japanin opettajat ja sempai kävi Yamagatassa viime viikolla. Muistin rakennuksen väärin ja juoksin pihan halki ja portaita ylös ja ilma oli paksua ja mä huohotin ja luokan ovi oli auki ja menin sisään naama punasena ja siellä ne istu ja sopersin maniaimashitaka (ehdinkö) ja sempai sano girigiri seefu (täpärästi) ja U-sensei nauro ja kysy genki desuka ja mua heikotti ja istuin eturiviin ja oli outoa. Oli maailman oudoin tunne kun U-sensei puhu luokan edessä ja yhtäkkiä oli niinku olisin taas Helsingissä. Kai se oli ihan hyvä muistutus siitä, että joskus tääkin loppuu.

Sit kun tää loppuu ja palaan Suomeen niin yritän mahdollisesti hakea töitä kansalaisopistosta nyt kun osaan tätä kieltä paremmin ku 99,1% kansalaisista. Ja jatkan espanjan opiskelua ja alotan joko korean tai swahilin tai arabian! Vähäiset espanjan taitoni on kyl kadonneet tässä maassa ja nyt osaan sanoa enää armaani, olen putkimies. Oon muuten opiskellut elämässäni myös saksaa, venäjää, italiaa sekä latinaa! Saksaa opiskelin neljä vuotta ja osaan sanoa menen Donin kanssa lenkille. Venäjää opiskelin kaks vuotta ja osaan sanoa olen naimisissa, minkä tosin opin en opiskellessani venäjää lukiossa vaan jo ala-asteella ku harrastukseni oli lainailla kirjaston itseopiskelumateriaaleja. Italiaa opiskelin vuoden kansalaisopistossa ja se oli katastrofi. Latinaa opiskelin viikon ja osaan sanoa heitä miellyttävät patsaat ja pylväät. Ruattiksi sanavarastoni onki sit jo laajee: osaan sanoa ainakin jag tar mig ett kastpö och en keps till en öde ö, äventyr i Apenheum, pappa jobbar på en oljeplattform sekä henkilökohtainen suosikkini överlevnadsoveraller!! Kielelliselle lahjakkuudelleni kalpenee ainoastaan vaatimattomuuteni.

Vierailijaluennon jälkeen mentiin vielä Kurosawa-sensein työhuoneeseen juomaan teetä ja syömään dangoja ja sit senseit nousi taksiin ja katos Yamagatan kuumaan iltaan. Mentiin vielä entiset ja nykyiset opetusministeriön stipendiaatit (minä, sempai ja kiinalainen kaverini) ja Kurosawa-sensei ja joku yliopiston toimiston entinen työntekijä okinawalaiseen ravintolaan istumaan lattialle ja syömään siankorvaa ja juomaan okinawalaista kaljaa. Oon viime aikoina harrastanu gooyan (wikipedian mukaan se on näköjään suomeksi karvaskurkku vaik se on meloni, vaissoo) syöntiä; häjyä teköö syäres mut ehkä se vielä vie mut okinawalaisen nuoruuden lähteille! Okinawa on obsessioni. Harkitsin vakavasti sinne hakemista kun viime vuoden maaliskuussa kuumeisesti vaihtokohteita valkkasin. Vaan tänne vuorten siimekseen lopulta päädyin ja ainoaksi kosketukseni Okinawaan jäi okinawalaiset laulelmat, Okinawalta Tokioon muuttanut kirjeystäväni ja kurkulta näyttävä kitkerä meloni. Okinawalaisista laulelmista puheenollen, tykkään näistä kahdesta perinteisen Tinsangu nu hana -kansanlaulun sovituksesta (tässä lauletaan siitä, kuinka vanhempien neuvot tulee pitää mielessä, mutta sanoista en ymmärrä juuri kuuntelemalla mitään koska Okinawalla puhuttu kieli uchinaaguchi lasketaan japanin murteeksi ainoastaan poliittisista syistä; kielitieteessä sitä pidetään japanin sukukieliin kuuluvana kieliryhmänä):

Tää ei oo varsinasesti okinawalainen laulu, mutta Okinawan inspiroima kuitenkin:
Vedän ton karaokessa joka kerta. :DDDDDDDDDDDDDDDdddd Voi sitä onnea ku pääsee tulkitsemaan deigo ga sakimidare kaze o yobi arashi ga kita, kurikaesu kanashimi wa shima wataru nami nu you ja sitä liekehdintää ku sieltä pamahtaa shima uta yo kaze ni nori tori to tomo ni umi o watare. <3________<3