sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Päiväni animehahmona



Kuva on meidän koulun ikkunasta. Tänään oli meidän koulun perinteisen festivaalin eka päivä. Klubit järjesti esityksiä ja myi kojuruokaa. Kaikki oli just niinku animesta. Söin vartaita ja kävelin käsikynkässä kiinalaisen kaverini kaa ja vilkuttelin tutuille (oon ollu täällä kuukauden ja mulla on enemmän tuttuja ku Suomessa) ja pidin pupunkorvia kiitos korealaisen herrasmiehen joka aina härnää mua. Se myös pakotti mut ostamaan taiwanilaista teetä, jonka pohjalla oli monta senttiä jotain limapalloja. Ei ollut ihan minun kuppini teetä se.

Mun saksaa opiskelevat kaverini piti saksankielisiä maita esittelevää pajaa, ja oli pakko piipahtaa velvollisuudentunnosta. Ilmeeni kun pajassa soi Udo Jürgens, joka herättää perheessäni monenlaisia tuntemuksia. Ja jos tämä ei ollut tarpeeksi randomia, niin toisessa luokassa oli esillä yhden tyypin ulkomaanmatkojen satoa ja yksi niistä oli Veikkaaja-lehti kannessaan Antti Muurinen. Arvostin. Käytiin myös tsekkaamassa paritanssiklubin ohjelmisto; japsimiesten jäykkyydestä sanotaan kaikenlaista, mutta siel oli muutama aika vaikuttava 150-senttinen ricky martin!

Suurimman osan ajasta varmaan kuitenkin vaan istuttiin koulun portailla, syötiin yakisobaa ja lollailtiin. Tää kiinalainen stipendikollegani on uus sielunkumppanini. Mun ja kiinalaisten ainoa yhteinen kieli on japani ja se on aika jännää. Ennen tätä vaihtoani japani oli vaan japanilaisille puhumista varten.

Festivaali jatkuu huomenna, mutta mulla on Shoukon varaama parturiaika ja kouluun liian pitkä matka pikapiipahdukselle, joten taidan jättää väliin. Käy vähän sääliksi kaverini Takuya, joka joutuu kököttämään koko päivän tutkijankopissaan esittelyvalmiudessa (viime vuonna kopissa oli käynyt koko päivän neljä uteliaista) vaikka pihalta saa okonomiyakia hiroshimalaistyyliin, mutta tukkani on kuitenkin tärkiee ku sen moikkaamaan meneminen!

Ei hassumpi matkaanlähdön eka kuukausipäivä. Eikä yhtään hassumpi paikka. Tää Yamagata.

3 kommenttia:

  1. Ne teen "limapallot" oli tod.näk. tapiocan lönttejä.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Tapioca#Pearl_tapioca

    Ne on itse asiassa ihan jees.
    Kiva natustella juoman mukana.

    VastaaPoista
  2. Aa, semmoi festivaalimeininkejä on vielä yliopiston puolellakin? Jee! Ehdin jo harmitella, että pääseekö vain lukioikäiset kokemaan moisia anime-momentteja. (...minkä vuoksi tein listan kaikenlaisista muista asioista, joilla voin tehdä vaihtoajastani yhtä suurta animua vaan. <3)

    Onko hiustenleikkuu kuinka kallista Japanissa?

    VastaaPoista
  3. naranotatu: Huuh tämä tieto huojensi vähäsen, en uskaltanu kysyä kavereiltani liman koostumuksesta koska pelkäsin pahinta. En kyllä siltikään aio toiste juomaa nauttia.

    Hilda: En mee vannomaan, mutta luulisin, että kaikilla yliopistoillakin on jonkinlaista festivaalihumua! Kummitustalo ja muut perinteiset tosin loisti poissaolollaan, joten ihan niin animestisiin tunnelmiin ei päästy.

    Etuhiusten kaivelu karvalipan alta ja haarahiusten katkominen makso tuhat jeniä, joten ei kovin kallista lystiä oo ainakaan Yamagatassa. En sit osaa sanoa, millanen hintataso ihmisten ilmoilla on.

    VastaaPoista