Otin kuvan ja kävin juhlissa

Tänään alotan lupaamillani kuvilla (ne saa halutessaan klikattua suuremmaksi):


Kouluni on tosta käännös vasemmalle.



Yamagatan keskustaa......... Eli se niistä salarymanlaumoista ja neonvaloista ja muusta stereotyyppisen japanilaisesta. Noi vuoret on tosielämässä Suuria.


Tämmönen pieni temppelialue keskustan tuntumassa, kävelen usein sen ohi jos tuun tota kautta koulusta. Ei ihan missään Kiotossa olla, mut kyl toi Sörnäisten Klubitalon voittaa.


Kissabussit on oikiasti olemas! Mun kotikatuanikin liikennöi yks koiran muotonen. Ne on siis päiväkotikuljetuksia varten.

Yamagatassa tuulee. Eilen olin aika perisuomalaisen epäsosiaalisella tuulella, mutta sain jopa aikaiseksi mennä koululle tervetuliaisbileisiin, vaikka kävelyäni sinne oliskin voinu säestää Kari Tapio tai Rekkamies. Bileet oli ihan jees. Tutustumisen edistämiseksi paikat arvottiin, mutta arpa laitto mut seisoskelemaan samaan pöytään vanhojen hollantilais- ja jenkkikuomieni kaa, joten ei menny ihan putkeen tämä. Mikä oli onni koska otin pöydästä jotain mitä luulin vihannesmömmöksi mutta joka osottautukin joksikin limaseksi nilviäiseksi. Joku aasialainen mömmön ystävä ei ehkä olis arvostanu reaktiotani. Maro sen sijaan melkein laattas omansa ja piilotti sen sit takas muiden samanlaisten seuraan ja kun kysyin siltä what WAS that se sano vaan I don't know I only took it 'cause you did. Toisinaan olemme hyvin pihalla.

No pääsin bileissä viimein puheväleihin kiinalaisten kaa. Ja suoraan kiinalaisten kuviin. Ennen ku ehdin antaa suostumustani olin jo yltä päältä kiinalaisten peitossa keskellä kuvaa. Aasialaisten tyttöjen kaa on välillä outoa ku oon niinku joku nukke jonka tukkaa näprätään ja jota työnnellään eteenpäin ja viedään käsikynkästä (tämä tukan näpräys pätee itse asiassa usein myös varttuneempaan väestöön :---------) . Yks näistä kiinalaisista on tääl samalla stipendillä ku minä ja oon vähän paineissa tästä. Se ei oikein tykänny ku minä ja muut länkkärit missattiin yks orientaatio ku ei oltu luettu pientä pränttiä jossain lippulapussa, kamalat paineet etten häviä sille opiskelutahdissa. <3_____<3

Kävelin kotia fukushimalaisen biologian opiskelijan kaa, joka asuu tossa viereisessä tyttöjen asuntolassa. Hän on siis tyttö. JEEEE! Tein sen! Sain kaverin joka ei oo poika. ;__; Vaihdettiin jopa maileja ja se lupas tulla joskus mun kaa Totoro-kauppaan ja esitellä mut sen korealaisille kavereille. Pitäis kyl hiljalleen hankkia paikallinen puhelin et voin siirtää sosiaalisen elämäni pois asuntolasta. Vaihtarit on ryhmäytyneet aika tiukasti maittain ja mä kun oon isänmaamme ainut edustaja niin en oikein kuulu mihinkään porukkaan. Toisaalta oon myös hollantilaisten lisäksi ainoa, joka pystyy puhua tääl kenelle vaan ku osaan sekää japania että englantia, eikä mulla oo samanlaista tarvetta liikkua jatkuvasti ryhmässä ku etenki aasialaisilla.